Tällä viikolla vietetään rasismin- ja syrjinnänvastaista viikkoa. Suomessa 33 ihmisoikeustyötä tekevää järjestöä peräänkuuluttaa hallitukselta rasismin vastaisia toimia sekä perus- ja ihmisoikeusvelvoitteiden noudattamista.
Tutkimusten mukaan Suomi on yksi Euroopan rasistisimmista maista. Kun tähän yhdistää nykyisen hallituksen viimeaikaiset lakiesitykset, hallitusohjelman linjaukset sekä keskeisten päättäjien ulostulot, on uhkana rakenteellisen rasismin syveneminen Suomessa.
Haluammeko todella luoda tällaista kuvaa ja totuutta Suomesta? Onko Suomen perinteisesti tunnettu asema sivistys-, oikeus- ja hyvinvointivaltiona murenemassa?
Oikeusvaltion merkityksestä muistuttaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomari Pauliine Koskelo (HS 16.3.2024). Hänen mukaansa kansalaisten tulisi ymmärtää, millainen vaaranpaikka on, jos valtaan pääsevillä ihmisillä on halu horjuttaa oikeusvaltion perusperiaatteita. Keskustelun muuttuminen toisia ihmisiä halventavaksi on alku oikeusvaltion haurastumiselle, ja ilmapiirin muuttuessa aggressiivisemmaksi oikeusvaltion haurastuminen muuttuu entistä voimakkaammaksi. Erityisesti äärioikeiston puhe on ollut aggressiivista oikeusvaltiota vastaan niin Suomessa kuin muuallakin.
Hyvinvointivaltion palveluiden tuottamiseksi on Suomessa ollut haasteita jo vuosia rahoituksen ollessa kestämättömällä tasolla julkisen talouden kroonisen alijäämän vuoksi. Suomen väestö ikääntyy matalan syntyvyyden vuoksi odotettua nopeammin, jolloin hyvinvointivaltion kustannukset kasvavat entisestään. Työvoima ja väestön määrä kääntyvät laskuun vuosisadan puolivälissä ilman merkittävää työperäisen maahanmuuton lisääntymistä. Työperäistä maahanmuuttoa tarvitsemme mm. verotulojen kasvattamiseksi ja sitä kautta hyvinvointivaltion kulujen kattamiseksi. Nykyisen hallituksen tekemä talouspolitiikka on lyhytnäköistä, kun erityisesti perussuomalaisten edustama politiikka nojaa maahanmuuton vastustamiseen ja muut hallituspuolueet tekevät kompromisseja maahanmuuttoon liittyvissä kysymyksissä.
Maahanmuutossa talouskasvun vauhdittamiseksi Suomi voisi ottaa mallia esimerkiksi Ruotsista ja Norjasta. Suomen talouskasvu häviää Ruotsille ja Norjalle valtiovarainministeriön vuoden 2021 raportin perusteella erityisesti väestörakenteen vuoksi. Ruotsin ja Norjan etuna on nettomaahanmuuton tuoma työikäisen väestön selvä kasvu.
Niin ihmisoikeuksien kuin taloudenkin näkökulmasta Suomella ei todellakaan ole varaa nykyisenkaltaisen ilmapiirin luomiseen.
Mielipidekirjoitus on julkaistu sanomalehti Keskisuomalaisessa 21.3.2024