T\u00e4ll\u00e4 viikolla vietet\u00e4\u00e4n rasismin- ja syrjinn\u00e4nvastaista viikkoa. Suomessa 33 ihmisoikeusty\u00f6t\u00e4 tekev\u00e4\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6\u00e4 per\u00e4\u00e4nkuuluttaa hallitukselta rasismin vastaisia toimia sek\u00e4 perus- ja ihmisoikeusvelvoitteiden noudattamista. <\/p>\n\n\n\n
Tutkimusten mukaan Suomi on yksi Euroopan rasistisimmista maista. Kun t\u00e4h\u00e4n yhdist\u00e4\u00e4 nykyisen hallituksen viimeaikaiset lakiesitykset, hallitusohjelman linjaukset sek\u00e4 keskeisten p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien ulostulot, on uhkana rakenteellisen rasismin syveneminen Suomessa. <\/p>\n\n\n\n
Haluammeko todella luoda t\u00e4llaista kuvaa ja totuutta Suomesta? Onko Suomen perinteisesti tunnettu asema sivistys-, oikeus- ja hyvinvointivaltiona murenemassa? <\/p>\n\n\n\n
Oikeusvaltion merkityksest\u00e4 muistuttaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomari Pauliine Koskelo (HS 16.3.2024). H\u00e4nen mukaansa kansalaisten tulisi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, millainen vaaranpaikka on, jos valtaan p\u00e4\u00e4sevill\u00e4 ihmisill\u00e4 on halu horjuttaa oikeusvaltion perusperiaatteita. Keskustelun muuttuminen toisia ihmisi\u00e4 halventavaksi on alku oikeusvaltion haurastumiselle, ja ilmapiirin muuttuessa aggressiivisemmaksi oikeusvaltion haurastuminen muuttuu entist\u00e4 voimakkaammaksi. Erityisesti \u00e4\u00e4rioikeiston puhe on ollut aggressiivista oikeusvaltiota vastaan niin Suomessa kuin muuallakin. <\/p>\n\n\n\n
Hyvinvointivaltion palveluiden tuottamiseksi on Suomessa ollut haasteita jo vuosia rahoituksen ollessa kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 tasolla julkisen talouden kroonisen alij\u00e4\u00e4m\u00e4n vuoksi. Suomen v\u00e4est\u00f6 ik\u00e4\u00e4ntyy matalan syntyvyyden vuoksi odotettua nopeammin, jolloin hyvinvointivaltion kustannukset kasvavat entisest\u00e4\u00e4n. Ty\u00f6voima ja v\u00e4est\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4 k\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t laskuun vuosisadan puoliv\u00e4liss\u00e4 ilman merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 ty\u00f6per\u00e4isen maahanmuuton lis\u00e4\u00e4ntymist\u00e4. Ty\u00f6per\u00e4ist\u00e4 maahanmuuttoa tarvitsemme mm. verotulojen kasvattamiseksi ja sit\u00e4 kautta hyvinvointivaltion kulujen kattamiseksi. Nykyisen hallituksen tekem\u00e4 talouspolitiikka on lyhytn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, kun erityisesti perussuomalaisten edustama politiikka nojaa maahanmuuton vastustamiseen ja muut hallituspuolueet tekev\u00e4t kompromisseja maahanmuuttoon liittyviss\u00e4 kysymyksiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Maahanmuutossa talouskasvun vauhdittamiseksi Suomi voisi ottaa mallia esimerkiksi Ruotsista ja Norjasta. Suomen talouskasvu h\u00e4vi\u00e4\u00e4 Ruotsille ja Norjalle valtiovarainministeri\u00f6n vuoden 2021 raportin perusteella erityisesti v\u00e4est\u00f6rakenteen vuoksi. Ruotsin ja Norjan etuna on nettomaahanmuuton tuoma ty\u00f6ik\u00e4isen v\u00e4est\u00f6n selv\u00e4 kasvu. <\/p>\n\n\n\n
Niin ihmisoikeuksien kuin taloudenkin n\u00e4k\u00f6kulmasta Suomella ei todellakaan ole varaa nykyisenkaltaisen ilmapiirin luomiseen.<\/p>\n\n\n\n
Mielipidekirjoitus on julkaistu sanomalehti Keskisuomalaisessa 21.3.2024 <\/p>\n\n\n\n